Suomi - Korkein hallinto-oikeus, 30 joulukuu 2011, KHO:2011:116
Country of Decision:
Country of Applicant:
Date of Decision:
30-12-2011
Citation:
KHO:2011:116
Additional Citation:
Case no: 1438/1/11, Record: 3901
Court Name:
Korkein hallinto-oikeus
National / Other Legislative Provisions:
Finland - Aliens Act - Section 5
Finland - Aliens Act - Section 36
Finland - Aliens Act - Section 49
Finland - Aliens Act - Section 50
6a
Finland - Aliens Act - Section 36
Finland - Aliens Act - Section 49
Finland - Aliens Act - Section 50
6a
Printer-friendly version
PDF version
Headnote:
Oleskelulupaviranomainen ei myöntänyt oleskelulupaa perhesiteen perusteella, koska epäilivät ns. lumeavioliittoa. Asiassa oli kyse siitä, voitiinko oleskelulupahakemus perhesiteen perusteella hylätä maahantulosäännösten kiertämisen tavoittelun perusteella, kun oleskeluluvan muut edellytykset täyttyivät.
Facts:
Hakija oli solminut avioliiton Thaimaassa 18.8.2009 Suomen kansalaisen kanssa. Hakija oli saapunut Suomeen 3.9.2009 vierailuviisumilla ja hakenut Suomesta oleskelulupaa perhesiteen perusteella.
Varsinais-Suomen poliisilaitos katsoi, että hakemuksen tarkoituksena oli ollut maahantulosäännösten kiertäminen ja hylkäsi hakemuksen ulkomaalaislain 36 §:n 2 momentin nojalla. Puolisoilta puuttui yhteinen kieli ja he olivat kertoneet hääjuhlasta ja vihkiseremoniasta eri tavoin. Vierailuviisumia haettaessa hakija oli kertonut ettei aio hakea oleskelulupaa Suomesta ja oli siten antanut väärää tietoa viisumin saamiseksi.
Turun hallinto-oikeus hylkäsi poliisilaitoksen päätöksestä tehdyn valituksen. Poliisilaitoksella oli ollut perusteltu syy epäillä hakijaa maahantulosäännösten kiertämisestä. Asiassa ei ollut ilmennyt muita seikkoja, jonka nojalla hakijalle olisi tullut myöntää oleskelulupa Suomeen.
Valittaja haki valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta ja vaati hallinto-oikeuden ja poliisilaitoksen päätösten kumoamista.
Valituksessa todettiin, että valittaja on viettänyt vuodesta 2007 lähtien aikaa suomalaisen aviopuolisonsa kanssa Suomessa ja Thaimaassa. Puoliso oli ostanut asunnon Thaimaasta. Keväästä 2011 lähtien he olivat asuneet perheenkokoajan omakotitalossa. He kommunikoivat sanakirjojen avulla ja hakija oli myöhemmin opiskellut suomen kieltä, josta oli tullut puolisoiden yhteinen kieli. Oleskeluluvan hakeminen Thaimaasta oli hakijalle hankalaa.
Decision & Reasoning:
Korkein hallinto-oikeus myönsi valitusluvan ja tutki valituksen.
Suomessa asuvan Suomen kansalaisen perheenjäsenelle myönnetään jatkuva oleskelulupa perhesiteen perusteella ulkomaalaislain 50 § 1 momentin mukaan. Lain esitöiden mukaan perheenjäsen voi hakea oleskelulupaa Suomessa ja oleskella maassa luvan käsittelyn ajan. Oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä ulkomaalaislain 36 §:n 2 momentin nojalla, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen. Lupaviranomainen ja hallinto-oikeus olivat epäilleet lumeaviolitttoa.
Lainsäädäntö ei määrittele lumeavioliiton käsitettä. Ulkomaalaislain esitöissä on todettu lumeavioliiton olevan avioliiton solmiminen vain oleskeluluvan saamiseksi, ilman todellista tarkoitusta viettää perhe-elämää. Lumeavioliitto-käsitettä on siten tulkittava unionin oikeudesta ilmenevien tulkintaohjeiden mukaisesti.
Euroopan unionin neuvosto toteaa päätöslauselmassa lumeavioliittojen estämiseksi (97/C 382/01), että lumeavioliitto solmitaan kolmannen maan kansalaisen kanssa yksinomaan maahantuloa ja oleskelua koskevien sääntöjen kiertämiseksi tai oleskeluluvan saamiseksi. Päätöslauselman mukaan lumeavioliitto voi tulla kyseeseen, jos esimerkiksi: puolisoilta puuttuu yhteiselämä, he eivät ole kertaakaan tavanneet ennen avioliittoa, he antavat ristiriitaisia henkilötietoja toisistaan tai heiltä puuttuu yhteinen kieli.
Lumeavioliittoa määriteltäessä voidaan kiinnittää huomiota myös vapaata liikkuvuutta koskevan neuvoston direktiivin 2004/38/EY tarkoitukseen, sekä komission tiedonantoon direktiivin täytäntöönpanon ja soveltamisen parantamisesta (KOM(2009) 313 lopullinen).
Direktiivin johdannossa todetaan, että lumeavioliitto on avioliitto, joka solmitaan pelkästään direktiivissä tarkoitetun vapaata liikkuvuutta ja oleskelua koskevan oikeuden saamiseksi silloin, kun kyseinen henkilö ei muutoin olisi saanut tätä oikeutta.
Komission tiedonannon mukaan jäsenvaltiot voivat määritellä ohjeelliset kriteerit, joilla arvioidaan liittyykö tapaukseen unionin oikeuksien väärinkäyttöä ja käytetäänkö direktiiviin perustuvia oikeuksia ainoana tarkoituksenaan kansallisten maahanmuuttolakien kiertäminen.
Avioliiton puolesta puhuvat muun muassa seuraavat seikat: kolmannen maan kansalainen sai oleskeluluvan helposti tai oli jo oleskellut kauan puolisonsa, unionin kansalaisen kotivaltiossa; puolisoilla on ollut pitkään yhteinen kotipaikka tai kotitalous, he ovat olleet kauan yhdessä tai naimisissa, tai heillä on yhteinen taloudellinen tai oikeudellinen sitoumus kuten asuntolaina.
Lumeavioliittoon voi viitata muun muassa se, että puolisot eivät ole kertaakaan tavanneet ennen avioliittoa, he antavat ristiriitaisia henkilötietoja toisistaan, he eivät puhu yhteistä kieltä, avioliiton solmimisesta on saatu vastike (myötäjäisiä ei lasketa), jompikumpi puolisoista on aiemmin ollut lumeavioliitossa, puolisot ovat muuttaneet yhteen vasta karkotuspäätöksen jälkeen, tai he eroavat pian sen jälkeen kun kolmannen maan kansalainen on saanut oleskeluoikeuden.
Tiedonannon mukaan todistustaakka lumeavioliitosta on viranomaisella. Arvioinnissa ei saa tukeutua vain yhteen kriteeriin, vaan yksittäinen tapaus on huomioitava kokonaisuudessaan. Viranomaisten on todistettava tosiseikat uskottavasti ja mikäli päätöksestä valitetaan, tulee valitusasteen käsitellä asiaa yksityiskohtaisesti.
Tässä asiassa Varsinais-Suomen poliisilaitos katsoi, että puolisoiden yhteisen kielen puuttuminen ja hääjuhlaa koskevien kertomusten eroavuudet antoivat perustellun syyn epäillä hakijaa maahantulosäännösten kiertämisestä.
Puolisot olivat antaneet uskottavan selityksen sille miksi hakivat oleskelulupaa vasta Suomessa. Vaikka heillä ei ollut yhteistä kieltä, he ovat kertoneet miten he olivat kommunikoineet suhteensa alkuaikoina ja miten he olivat opiskelleet toistensa puhumaa kieltä. Korkein hallinto-oikeus otti myös huomioon puolisoiden yhteiselon keston ennen avioliiton solmimista ja puolisoiden toistensa taustojen ja olojen tuntemisen. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että oleskelulupaa oli haettu tosiasiallisen perhe-elämän viettämiseksi.
Outcome:
Turun hallinto-oikeuden ja Varsinais-Suomen poliisilaitoksen päätökset kumottiin. Asia palautettiin poliisilaitokselle uudelleen käsiteltäväksi oleskeluluvan myöntämistä varten.
Other sources cited:
Euroopan unionin neuvoston päätöslauselma toimenpiteistä lumeavioliittojen estämiseksi (97/C 382/01, 4.12.1997)
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella (2004/38/EY, 29.4.2004)
Euroopan yhteisöjen komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle vapaa liikkuvuutta koskevan direktiivin täytäntöönpanon ja soveltamisen parantamisesta (KOM(2009) 313 lopullinen)
